Kasvuikäisen urheilijan polvivaiva - Mikä avuksi?
Lapsilla ja nuorilla polvikipu on yleisin arkea haittaava tuki- ja liikuntaelinvaiva. Kivun vaikutukset ovat moniulotteisia ja yksilöllisiä. Polvikipu voi rajoittaa nuoren liikuntaan osallistumista niin koulussa, vapaa-ajalla kuin urheiluharrastuksissa. Lisäksi kipu voi aiheuttaa huolta, hermostuneisuutta, keskittymisvaikeuksia ja osalla nuorista voi ilmetä nukahtamiseen liittyviä haasteita. Tästä syystä myös muut kuin fyysiset haitat tulisi huomioida lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa.
Liikunnalla ja urheilulla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Valitettavasti kuitenkin erilaiset urheiluvammat ovat paljon liikkuvilla nuorilla heidän ikätovereita yleisempiä. Tämä koskee myös polvivaivoja. Alttius vammoille kasvaa, kun nuori saavuttaa nopean kasvun vaiheen. Eräs nuorille urheilijoille ominainen vammatyyppi on luutumisalueen kiputila eli apofysiitti. Polven apofysiitteja ovat Osgood-Schlatterin ja Sinding-Larsen-Johanssonin tauti, joista ensimmäisessä kipuoire paikantuu sääriluun yläosaan (kuvassa 1.) ja jälkimmäisessä polvijänteen kiinnittymiskohtaan polvilumpion alaosassa (kuvassa 2.). Kiputilojen taustalla on lihasjännesysteemin aiheuttama toistuva vetorasitus lihaksen ja jänteen kiinnityskohdassa sijaitsevaan kasvutumakkeeseen eli apofyysiin. Voimakas rasitus voi ärsyttää vielä kypsymisvaiheessa olevaa rakennetta, minkä seurauksena voi esiintyä kuormitukseen kuten juoksemiseen, ponnistamiseen ja kyykkyyn menoon liittyvää kipua.
Pelkkä aika ei aina riitä
Osgood-Schlatterin tautia esiintyy noin joka kymmenennellä nuorella ja paljon liikkuvista lähes joka viidennellä. Sinding-Larsen-Johanssonin tauti on aavistuksen tätä harvinaisempi. Molempien vaivojen taustalla keskeistä roolia näyttelee kuormitusympäristö (mm. liikunnan määrä, intensiteetti, monipuolisuus, alusta, urheilulaji) ja siinä tapahtuneet muutokset, sillä kivun voimakkuus on yhteydessä kuormitukseen. Molemmille vaivoille on luonteenomaista kivun voimakkuuden vaihtelu ajan mittaan. Lievät oireet tuskin estävät urheilemista kokonaan, mutta oireiden ollessa voimakkaimmillaan jo portaissa kulkeminen tai jopa kävely voi aiheuttaa tuntemuksia polvessa. Oireiden kesto on jossain määrin yhteydessä luutumisprosessiin, mikä voi aiheuttaa yksilöiden välillä eroja toipumisajassa. Keskimääräinen toipumisaika vaihtelee puolesta vuodesta pariin vuoteen.
Osgood-Schlatterin ja Sinding-Larsen-Johanssonin tauteja on perinteisesti pidetty itsestään parantuvina vaivoja. Tällä tarkoitetaan, että oireet helpottavat kasvutumakkeen luutumisprosessin edetessä ja nuoren kasvun tasaantuessa. Nykyään tiedetään, että näin ei aina ole. Vaikka kipuoireet ja voimakkaimmat kipujaksot helpottavatkin usein ajan kuluessa, polven toimintakyvyn haasteet (lihasvoima, hallinta, liikkuvuus) eivät aina poistu itsestään. Osgood-Schlatterin taudin on esimerkiksi havaittu altistavan herkemmin polven toimintakyvyn pitkäaikaisille haittavaikutuksille ja muille polvivaivoille vielä vuosia alkuperäisen diagnoosin jälkeen. Kuntoutuksessa ja hoidossa katsotaan tästä syystä kokonaisuutta pelkän kipuoireen sijaan.
Hoidossa askel kerrallaan
Nuoren on suositeltavaa hakeutua lääkärin vastaanotolle mieluummin varhain, jos polvikipua esiintyy toistuvasti urheilun tai liikunnan aikana ja sen jälkeen. Kun diagnoosi on varmistunut ja muiden vammojen kuten avulsiovamman mahdollisuus on poissuljettu, kasvuikäisten polvivaivoja hoidetaan ensisijaisesti fysioterapiassa. Tilanteeseen sopivan kuormitustason määrittäminen on kuntoutuksen perusta. Vaikka harjoittelua ja yleisesti liikuntaa joudutaan usein aluksi muokkaamaan oireiden rauhoittamiseksi, täydellinen tauko kaikesta liikunnasta on harvoin tarpeen. Toisaalta kipua vastaan väkisin ”puskeminen” ei sekään ole suositeltavaa, sillä toipuminen voi hidastua ja joissain tapauksissa voi aiheutua lisäharmia. Useimmissa tapauksissa yksilölle paras polku löytyy jostain näiden kahden ääripään väliltä.
Selkeä liikkumiseen ja harjoituskuormitukseen liittyvä ohjeistus on tärkeässä osassa, sillä nuori, vanhemmat ja usein myös valmentaja kaipaavat kipeästi vastausta kaikkein yleisimpiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin: ”mitä saa ja mitä ei saa tehdä”. Jotta fysioterapeutti voi vastata kysymyksiin ja auttaa nousujohteisen harjoitusohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa, hänen tulee muodostaa mahdollisimman tarkka kuva nuoren liikunnallisesta taustasta (mm. urheilulaji(t)), harjoitusmääristä ja siinä tapahtuneista muutoksista, kipua aiheuttavasta kuormituksesta, harjoitusympäristöstä, mahdollisista aiemmista vammoista, elämäntapatekijöistä ja nuoren omista kokemuksista. Kun kokonaiskuva on selvillä, harjoittelua ja liikkumista on mahdollista muokata tarvittavilta osin. Harjoittelun sisältöön voidaan vaikuttaa tekemällä muutoksia lajiharjoittelussa tai monipuolistamalla harjoittelua ottamalla muita liikuntamuotoja (esim. uinti/allasharjoittelu) mukaan harjoitusohjelmaan. Tämä voi tuoda vaihtelua ja monipuolisuutta liikkumiseen ja se voi toimia joidenkin kohdalla jopa piristysruiskeena.
Harjoittelun etenemisessä ja seurannassa voidaan hyödyntää niin sanottuja ”aktiivisuusportaita”, missä tavoitteena olevat harjoitteet asetetaan porrasaskelmalle alkaen vähiten rasittavasta ja edeten porras kerrallaan yhä haastavampiin liikkeisiin (esim. hölkkä-juoksu-hypyt-suunnanmuutokset-spurtit-spurtit yhdistettynä suunnanmuutokseen). Liikkumisessa tai urheilemisessa edetään porras kerralla ylemmäs aina kun kyseisellä portaalla oleva liikunnallinen aktiviteetti muuttuu kivuttomaksi tai lähes kivuttomaksi (vain hyvin lieviä tuntemuksia). Askelmien tavoitetasot määritellään yhdessä huomioiden nuoren harrastama urheilulaji.
Yhteistyöstä tukea kuntoutukseen
Kuntoutuksessa on tärkeää, että kaikki osalliset puhuvat samaa kieltä ja tietävät missä mennään. Siispä fysioterapeutin yhteistyö nuoren ja tämän vanhempien kanssa on usein hyödyllistä. Urheilijoiden kohdalla voi olla suurta hyötyä, jos tieto kulkee myös valmentajan ja fysioterapeutin välillä. Näin voidaan varmistaa, että kuntoutus etenee suunnitellusti.
Ei sovi myöskään unohtaa, että nuorelle urheilu on muutakin kuin pelaamista, harjoittelua ja kilpailua. Kaverit ja harjoitusympäristö ovat isoja motivaatiotekijöitä monelle nuorelle harrastaa urheilua. Harjoitus- ja liikkumisympäristön huomioiminen osana kuntoutuksen sisältöä voi lisätä nuoren motivaatiota myös kuntoutusta kohtaan.
Yksilöllinen arviointi
Liikunnan ja harjoituskuormituksen lisäksi vastaanotolla arvioidaan ja tutkitaan muun muassa nuoren liikkumiseen ja fyysisiin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä (yleiset liiketaidot, liikkuvuus, lihasvoima jne.). Tehtyjä havaintoja arvioidaan suhteessa oireisiin, urheilulajiin/liikuntaharrastukseen ja sen vaatimuksiin. Tutkimuksen pohjalta fysioterapeutti voi ohjata kuntoutusta ja nuoren urheilemista tukevia harjoitteita osaksi muuta harjoitusohjelmaa. Samalla fysioterapeutti arvioi yksilöllisesti muiden hoitomenetelmien kuten tukien ja teippausten tarvetta ja mahdollisia hyötyjä. Fysioterapia toteutetaan aina hyvässä yhteistyössä huomioiden nuoren omat tavoitteet ja toiveet.
Yhteenvetona
- Luutumisalueen kiputilat eli apofysiitit ovat nopean kasvun vaiheessa oleville ja paljon liikkuville nuorille ominaisia tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Polven apofysiittejä ovat Osgood-Schlatterin tauti ja Sinding-Larsen-Johanssonin tauti.
- Varhainen reagointi kasvuikäisen polvikipuun voi nopeuttaa toipumista ja ehkäistä polvivaivojen ilmaantumista jatkossa.
- Hoito ja kuntoutus perustuu yksilöllisen ja perusteellisen tutkimisen pohjalta tehtyihin havaintoihin, samalla huomioiden urheiluun ja muuhun liikuntaan liittyvät kuormitukselliset tekijät sekä nuoren kasvun ja kehityksen vaihe.
- Sujuva yhteistyö tukee nuoren toipumista polvikivusta.
Kirjoittaja
Loisto Terveys tarjoaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin ja ennaltaehkäisyyn erikoistunutta palvelua, jossa fysiatrian erikoislääkärit, fysioterapeutit ja OMT fysioterapeutit tekevät tiivistä yhteistyötä kipu- ja muiden oireiden helpottamiseksi. Lue lisää tai varaa aika asiantuntijoillemme.
Lähteet:
Caine D, Meyers R, Nguyen J, Schöffl V & Maffulli N. Primary Periphyseal Stress Injuries in Young Athletes: A Systematic Review. Sports Medicine 2021; DOI:10.1007/s40279-021-01511-z.
de Lucena GL, dos Santos Gomes C & Oliveira Guerra R. Prevalence and Associated Factors of Osgood-Schlatter Syndrome in a Population-Based Sample of Brazilian Adolescents. The American Journal of Sports Medicine 2011; 39 (2): 415-419.
Guldhammer C, Rathleff MS, Jensen HP & Holden S. Long-term Prognosis and Impact of Osgood-Schlatter Disease 4 Years After Diagnosis: A Retrospective Study. Orthopaedic Journal of Sports Medicine 2019; DOI:10.1177/2325967119878136.
Neuhaus C, Appenzeller-Herzog C & Faude O. A systematic review on conservative treatment options for OSGOOD-Schlatter disease. Physical Therapy in Sport 2021; 49; 178-187.
Pourbordbari N, et al. Bio-psycho-social characteristics and impact of musculoskeletal pain in one hundred children and adolescents consulting general practice. BMC Prim. Care 2022; 23 (20): DOI:10.1186/s12875-022-01628-8.
Rathleff MS, Holden S, Lund Straszek C, Lykkegaard Olesen J, Bach Jensen M & Roos EM. 2019. Five-year prognosis and impact of adolescent knee pain: a prospective population-based cohort study of 504 adolescents in Denmark. BMJ Open 2019; DOI:10.1136/bmjopen-2018-024113.
Rathleff MS, Rathleff CR, Lykkegaard Olesen JL, Roos EM, Rasmussen S, Andreucci A & Jenssen MB. Care-seeking behaviour of adolescents with patellofemoral pain: a retrospective cohort study. F1000Research 2022, 11:161.
Rathleff MS, Winiarski L, Krommes K, Graven-Nielsen T, Hölmich P, Olesen JL, Holden S & Thorborg K. 2020. Pain, sports participation, and physical function in 10-14 years olds with Patellofemoral Pain and Osgood Schlatter: A matched cross-sectional study of 252 adolescents. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy 2020; DOI:10.2519/jospt.2020.8770.
Rathleff MS, Winiarski L, Krommes K, Graven-Nielsen T, Hölmich P, Lykkegard Olesen J, Holden S & Thorborg K. Activity Modification and Knee Strengthening for Osgood-Schlatter Disease: A Prospective Cohort Study. Orthopaedic Journal of Sports Medicine 200; DOI:10.1177/2325967120911106.
Toivo K. Periodic Health Examinations in Young Athletes The Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) Study. Tampere University 2021: Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences - Faculty of Medicine and Health Technology.