Purentaelimistön toimintahäiriö eli niin sanottu purentadysfunktio on vaiva, jolla tarkoitetaan leukanivelten, purentalihasten, hampaiston ja niihin liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloja sekä toimintahäiriöitä. Toimintahäiriöstä käytetään myös lyhennettä TMD (temporomandibular disorder). TMD-vaivat ovat hyvin yleisiä, mutta suurella osalla ne ovat lieviä ja ohimeneviä eivätkä aina tarvitse hoitoa. TMD-hoidon ennuste on yleensä hyvä. TMD on yleisin ei-hammasperäinen kivun syy kasvojen alueella ja toiseksi yleisin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinvaiva heti selkäkivun jälkeen. TMD-oireita esiintyy eniten 35–50-vuotiailla henkilöillä ja naiset kärsivät oireilusta noin kaksi kertaa enemmän kuin miehet. TMD-potilailla on usein myös muita oheissairauksia, kuten migreeniä ja fibromyalgiaa.
Ensisijaisena TMD-hoidon tavoitteena on purentaelimistön toimintakyvyn palauttaminen ja elämänlaadun parantaminen. Purentaongelmien hoidossa fysioterapialla on todettu olevan verrattain hyvä vaste. Etenkin lieväoireiset potilaat saavat apua liike- ja rentoutusmenetelmistä. Fysioterapeuttien osaamisalueeseen kuuluvat yksilöllisten harjoitteiden ohjaaminen sekä manuaalisen terapian keinot. Näiden menetelmien on todettu lievittävän sekä lihas- että nivelperäisiä TMD-oireita. Manuaalisella käsittelyllä voidaan vähentää lihaskipua sekä parantaa kaularangan liikkuvuutta, josta on apua TMD-oireilun lievittämisessä, jos mukana on kaularankaperäistä oireilua.
TMD:n oireet
TMD-oireet voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan: lihasperäiset, nivelperäiset ja näiden yhdistelmät. Oireilun voimakkuus ja kesto vaihtelevat, ja välillä voi esiintyä kivuttomia jaksoja. Oireilussa voi olla myös vuorokausivaihtelua. Hoitoon hakeudutaan yleensä kivun vuoksi.
TMD-kipu voi kroonistua, jolloin biopsykososiaalinen lähestymistapa hoidossa korostuu. Tällöin otetaan enemmän huomioon oireilun taustalla mahdollisesti vaikuttavat psykologiset ja sosiaaliset seikat, eli selvitetään moniulotteisesti kipukokemukseen vaikuttavat tekijät. Kipu ei välttämättä ole merkki kudosvauriosta.
Purentaelimistön toimintahäriö voi aiheuttaa jomottavaa kipua leuan tai posken alueella, ohimolla tai hampaistossa toispuoleisesti tai molemmin puolin. Lisäksi voi esiintyä leukojen väsymistä, jäykkyyttä ja/tai lukkiutumista, ja leukojen liikuttaminen voi olla vaikeaa. Puremalihasten alueella voi esiintyä kipua. Myös niveläänet, kuten rahina ja naksuminen, ovat mahdollisia. TMD voi aiheuttaa myös pään ja kasvojen puutuneisuutta, palan tunnetta kurkussa ja äänen käheyttä. Oireilun heijastuminen hampaisiin ja korvan seutuun sekä päänsärky ovat yleistä.
TMD-potilaalla voi esiintyä myös erilaisia kasvokipuja, niskasärkyä ja eriasteisia korvaoireita. Joskus ainoana oireena voi olla ainoastaan toispuoleinen ohimosärky tai laajemmalle pään alueelle säteilevä itsepintainen särky. TMD-ongelmat voivat vaikuttaa hermoston toimintaan, kuten kolmois- eli trigeminushermoon. Vaiva voi olla myös laukaisemassa migreenikohtauksen.
Purentaelimistön toimintahäiriön vaikutukset voivat siis olla hyvin moninaiset heikentäen potilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oireiden taustalla voi olla tahdosta riippumatonta bruksaamista tai muita purentaelimistöä kuormittavia tapoja. Bruksaaminen voi ilmetä joko hampaiden narskutteluna tai toonisena hampaiden yhteen puremisena tai puremalihasten aktivoitumisena ilman hammaskontaktia. Sitä voi ilmetä sekä nukkuessa että valveilla ollessa.
Purentaelimistön toimintahäiriön toteaminen
Purentaelimistöä tutkitaan osana laajempaa kokonaisuutta. Kokonaisuudessa on otettava huomioon taustatekijät, kuten mahdolliset aiemmat tapahtumat, jotka ovat voineet vaikuttaa kivun alkamiseen, sekä psyykkinen kuormittuneisuus. Yleensä oire ei johdu vain yhdestä syystä. TMD-oireiselta asiakkaalta tutkitaan mahdollinen kipu liikkeiden ja palpoinnin aikana sekä rajoitukset leukojen liikkuvuuksissa, palpoidaan eli tunnustellaan asiakkaan purentalihakset sekä suun sisä- että ulkopuolelta, leukanivelet, niskan, kaulan ja rintakehän alueen (hartiarenkaan) nivelrakenteet sekä lihakset. Hartiarenkaan ja selkärangan liikehäiriöt voivat ylläpitää lihasjännityksiä ja kipuja, joilla on vaikutusta myös purentaelimen toimintaan. Kasvojen alueella tuntuva kipu voi johtua niska-hartiaseudun ongelmista, joten tämän alueen tutkiminen on myös aiheellista.
Fysioterapeutti havainnoi ryhdin ja alaleuan asennon. Kaularangan ylimmät nikamat (C0-C2) ovat mukana useissa kasvojen ja pään alueen kivuissa. Niskan ja pään liikkuvuuden tulee olla vapaata, jotta suun avaaminen tapahtuu luonnollisesti. Koko kehon kineettinen ketju toimii yhteydessä toistensa kanssa. Yhden kehon osan liike tai toimintahäiriö vaikuttaa kehon muihin osiin. Fysioterapialla voidaan pyrkiä vähentämään rakenteiden ylikuormittumista vaikuttamalla koko kineettiseen ketjun toimintaan.
Erotusdiagnostiikassa on huomioitava muut kasvojen alueen kiputilat, kuten hammasperäiset syyt, päänsäryn eri muodot, korva- ja niskaperäiset syyt, sylkirauhassairaudet, fibromyalgia sekä muihin yleissairauksiin liittyvät kiputilat. Taustalla voi olla myös esimerkiksi neuropaattinen kipu eli hermovauriokipu, kasvokipu tai trigeminusneuralgia. Purentaelimistön kipu ja niskakipu muistuttavat usein toisiaan. Kroonisella eli pitkäaikaisella TMD-kivulla ja siihen liittyvällä päänsäryllä on todettu olevan yhteys pään ja niska-hartiaseudun muihin kipuihin.
Hoito
Hoidossa pyritään vähentämään lihaksiin ja niveliin kohdistuvaa kuormitusta ja kipua sekä palauttamaan purentaelimistön normaali toiminta. Hoidossa huomioidaan asiakkaan ongelmat ja niiden syyt, ja hoito toteutetaan asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti. Hoitoon kuuluu potilaan informoiminen, omahoito-ohjeiden antaminen, alaleuan liikeharjoitusten ohjeistaminen ja fysioterapeuttiset hoidot sekä tarvittaessa kipulääkkeet ja purentakiskon valmistus. Fysioterapiassa keskitytään huomioimaan koko kehon toiminta kokonaisuutena ja otetaan huomioon eri elämäntapatekijöiden (kuten työhön liittyvät tekijät, riittävä uni ja psykologiset tekijät) vaikutus oireisiin.
Purentafysiologisen hoidon lisäksi fysioterapiasta on todettu olevan hyötyä etenkin, jos potilaalla on niska-hartiaseudun kiputiloja, kasvokipuja ja puremalihasten jännitystiloja,. Hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi fysioterapeutin ja hammaslääkärin yhteistyö on tärkeää. Yleensä parempia tuloksia saadaan yhdistelemällä erilaisia hoitomenetelmiä.
Leukojen toimintaan osallistuu monia puremalihaksia sekä nielun ja niska-hartiaseudun lihaksia. Purentaelimistön alueella kipua voi aiheuttaa niin ylirasittunut ja kiristävä kuin heikkokin lihas. Kireitä, ylikuormittuneita lihaksia tulee rentouttaa ja venyttää, ja heikoksi jääneitä lihaksia vahvistaa. Mikäli leukanivelten liike on rajoittunut, hoidon tavoitteena on leukanivelten liikkuvuuden parantaminen. Hypermobiliteettien eli yliliikkuvien leukanivelten kohdalla, jossa oireena on esimerkiksi nivelen lonksuminen, tavoitteena on lihaskoordinaation ja synergian eli yhteistyön parantaminen. Liikeharjoitukset aktivoivat, venyttävät ja vahvistavat lihaksia. Koska niska-hartiaseudun kiputiloilla on todettu olevan yhteys purentaelimen toimintaan, voi niska-hartia-alueen harjoittelulla mahdollisesti ehkäistä myös TMD-oireita. Lisäksi huomioidaan potilaan muut ergonomiset seikat.
Masennus, ahdistuneisuus, unihäiriöt ja muut stressitilanteet voivat saada aikaan sen, että yläniskan eli niskarusetin lihakset sekä puremalihakset jännittyvät helposti. Tästä voi seurata kaulan alueen liikkuvuuden alenemista ja TMD-oireita. Lihasten jännityksiä voidaan helpottaa harjoitteiden lisäksi erilaisilla hierontatekniikoilla (manuaaliterapia). Puremalihaksistoa voidaan käsitellä sekä suun sisä- että ulkopuolelta. Hierontakertoja voidaan usein tarvita useampia. Paikallisten vaikutusten lisäksi hieronta rentouttaa myös muuta kehoa ja vähentää stressin tuntemusta sekä jännityspäänsärkyä.
Voice massage -hierontamenetelmällä käsitellään hengityslihaksisto, suunpohja ja purentalihakset. Tavoitteena on parantaa äänentuottoa ja hengitystoimintaa sekä helpottaa lihasperäisiä TMD-oireita.
Purentalihaksia voidaan käsitellä myös fysikaalisilla hoitomuodoilla (esim. lämpökäsittely, ultraäänihoito, akupunktio). Rentoutusharjoitukset voivat lievittää TMD-potilaan kokonaisvaltaista oireilua. TMD-potilaan hoidossa fysioterapeutin ohjaamista hengitysharjoituksista (esim. palleahengitysharjoitus) voi olla apua.
Kirjoittaja
Loisto Terveys tarjoaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin ja ennaltaehkäisyyn erikoistunutta palvelua, jossa fysiatrian erikoislääkärit, fysioterapeutit ja OMT fysioterapeutit tekevät tiivistä yhteistyötä kipu- ja muiden oireiden helpottamiseksi. Lue lisää tai varaa aika asiantuntijoillemme.
Lähteet:
Armijo-Olivo S, Pitance L, Singh V, Neto, F., Thie, N:, Michelotti, A. Effectiveness of Manual Therapy and Therapeutic Exercise for Temporomandibular Disorders: Systematic Review and Meta-Analysis. Phys Ther 2016;96:9-25
Dahan H., Shir, Y., Velly A. & Allison, B. 2015. Specific and number of comorbidities are associated with increased levels of temporomandibular pain intensity and duration. J Headache Pain 2015 ; 16:528
Forssell, H. & Ohrbach, R. 2009. Temporomandibular disorders (TMD). Teoksessa Zakrzewska, J. M. (toim.) Orofacial Pain. Oxford University Press.105–118.
Huhtela, O., Näpänkangas, R., Joensuu, T., Raustia, A., Kunttu, K., & Sipilä, K. Self-Reported Bruxism and Symptoms of Temporomandibular Disorders in Finnish University Students. J Oral Facial Pain Headache 2016;30:311-31
Kumpulainen, O., Näpänkangas, R., Pihlaja, J., Kankaala, T. & Raustiam A. 2020. TMD;n konservatiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Suomen Hammaslääkärilehti 5/2020, 38-44
Käypä hoito 2021. Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD). Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
Käypä hoito -suositus. 2017. Niskakipu (aikuiset). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017.
Lau, KT., Cheung, KY., Chan, MH., Chan, MH., Lo, KY., Chiu, TT. 2010. Relationships between sagittal postures of thoracic and cervical spine, presence of neck pain, neck pain severity and disability. Manual Theraby 2010; 15(5):457-462
Le Bell, Y., & Raustia, A. 2015. Purentaelimistön toimintahäiriöt ja päänsärky. Lääkärilehti 6.11.201545/2015 vsk 70s.3033-303
Luomajoki, H., Koho, P., Ojala, T., Röning, T., Takatalo, J., Tarnanen, S., Holopainen, R., Mikkonen, J., Ekström, K:, Kouri, J.P. 2020. Ammattilaisen Kipukirja. VK-Kustannus. Lahti.
Ohmure, H., Miyawaki, S., Nagata, J., Ikeda, K., Yamasaki, K., & Al-Kalaly, A. (2008). Influence of forward head posture on condylar position. Journal of oral rehabilitation, 35(11), 795-800
Rakesh, N., Yashoda Devi, B. K., Patil, D.,J., Nagi, R.. 2014. Assessment of cervical spine postural disorders in patients with temporomandibular dysfuction: a radiographic evaluation. Oral Radiology. , 30, 38-44.
Sipilä, K., Ahlberg, J., Doepel, M., Huhtela, O., Huumonen, S., Liljeström, M.-R., Näpänkangas, R., Remes-Lyly, T., Teerijoki-Oksa, T. & Pöllänen, M. 2021. Purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöt (TMD). Suomen Hammaslääkärilehti 7/2021, 48-66