Niskavaivat ovat verrattain yleisiä. Suomessa yli 30-vuotiaista miehistä 27 % ja naisista 41 % kertoo tunteneensa niskavaivoja edeltäneen kuukauden aikana. Niskakivun spesifiset ja vakavat syyt ovat hyvin harvinaisia. Spesifillä syyllä tarkoitetaan esimerkiksi hermojuurikanavan ahtaumasta johtuvaa hermojuurioiretta, joka säteilee käteen. On tärkeää, että vakavat syyt sekä kipua pitkittävät tekijät tunnistetaan. Fysioterapeutin ja lääkärin vastaanotolla aloitetaankin näiden tutkimisella. Kuvantamistutkimuksia ei rutiininomaisesti tarvita. Niitä tarvitaan silloin, kun epäillään, että taustalla voi olla jokin vakava, esimerkiksi leikkausta vaativa syy. Jos kuvantamistutkimuksiin päädytään, on hyvä muistaa, että esimerkiksi magneettikuvissa nähtäviä rappeuma- eli kulumalöydöksiä on paljon myös oireettomilla ihmisillä, joten niiden merkitys niskakipuun voi olla olematon.
Niskavaivoista ylivoimaisesti yleisin on hyvänlaatuinen niskakipu, joka on ohimenevä vaiva. Tyypillisiä oireita ovat niskan ja hartia-alueen kivut ja jomotukset. Niska voi tuntua jäykältä tai heikolta. Kipu voi nousta myös päänsärkynä ylös päähän ja voipa joillekin aiheuttaa huimaustakin. Oireet alkavat yleensä vähitellen ja alkuvaiheessa yleensä helpottuvat vapaa-ajalla. Hyvänlaatuisessa niskakivussa harvoin löytyy yhtä syytä vaivalle, vaan tutkiminen ja hoito tapahtuvat moniulotteisesti kaikki kipuun vaikuttavat tekijät huomioiden. Niskakipuun voivat vaikuttaa yhtä lailla niskan kuormitustekijät, kuin myös stressi tai uniongelmat. Tarkan ja huolellisen tutkimisen jälkeen lääkäri tai fysioterapeutti tekee johtopäätöksen, jonka perusteella suunnitellaan yksilöllinen hoito ja kuntoutus.
Niskakivun iskiessä on tärkeää pysyä mahdollisimman aktiivisena ja jatkaa totuttuja arkiaskareita, kivusta huolimatta. Hoidon kulmakivenä ovat lääkkeettömät hoidot, kuten yleinen liikunta, erilaiset venytysliikkeet ja rentoutusharjoitukset. Jos kipulääkettä tarvitaan, ensisijaisia ovat parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet. Sairauspoissaolon tarve on yksilöllinen. Siihen vaikuttaa työn kuva ja sen hetkinen työ- ja toimintakyky. Jos sairaspoissaoloa tarvitaan, usein 1- 3 päivää on riittävä.
Yleinen liikunta ja tarkemmat harjoitteet ovat hyvänlaatuisen niskakivun tärkeimpiä hoitoja. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että jokin tietty liikuntamuoto olisi toista parempi niskakivun hoidossa. Niinpä harjoittelumuoto kannattaa valita sen mukaan, mikä itseä kiinnostaa. Liikunnan tulee olla kuitenkin niska-hartiaseutua tarpeeksi kuormittavaa ja säännöllistä. Erityisesti silloin, kun niskakipu pitkittyy useita viikkoja tai kuukausia, on tärkeää saada ammattilaiselta yksilölliset ohjeet ja neuvot mitä liikkeitä tehdä ja millä tavalla. Tarvittaessa vastaanotolla voidaan käyttää myös erilaisia lihasten tai nivelten käsittelytekniikoita kivunhoitona sekä helpottamaan omatoimista harjoittelua.
Tämä kirjoitus perustuu Suomen lääkärilehdessä julkaistuun artikkeliin, jota Loisto Terveyden Mikko Lausmaa on ollut kirjoittamassa: Karppinen J, Laimi K, Holopainen R, Lausmaa M, Paukkunen M, Simula AS, Arokoski J, Hyvänlaatuisen niskakivun hoito perusterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2019; 74:2512-6.
Kirjoittaja
Loisto Terveys tarjoaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin ja ennaltaehkäisyyn erikoistunutta palvelua, jossa fysiatrian erikoislääkärit, fysioterapeutit ja OMT fysioterapeutit tekevät tiivistä yhteistyötä kipu- ja muiden oireiden helpottamiseksi. Lue lisää tai varaa aika asiantuntijoillemme.