Penikkatautia tai penikkavaivoja käytetään usein yleisnimityksenä säären alueen rasitusperäisistä kiputiloista. Penikkataudissa oireet esiintyvät yleisimmin sääriluun sisäreunalla, mutta oireita voi esiintyä myös säären etuosassa ja ulkoreunalla. Oireiden taustalla voivat olla useat eri rakenteet, esimerkiksi lihas, jänne, lihaskalvo tai luu. Harvinaisempia syitä ovat hermo- ja verisuonirakenteet. Tarkempia diagnooseja säären alueen kiputiloille ovat muun muassa sääriluun mediaalinen rasitusoireyhtymä, säären lihasaitio-oireyhtymä ja säären rasitusmurtuma.
Penikkataudin oireina voi olla kivun lisäksi muun muassa kireyden tunnetta, turvotusta, tikkuilua, puutumista ja lihasheikkoutta. Penikkataudissa kyse on pääasiassa rasitukseen liittyvästä vaivasta. Tyypillisimmin säären alueen vaivoja esiintyy juoksijoilla, mutta niitä esiintyy myös muilla liikuntaa harrastavilla, esimerkiksi hyppylajien harrastajilla ja tanssijoilla. Vaivojen taustalla on usein liian kova rasitus suhteessa kudosten sen hetkiseen kestävyyteen. Tämän lisäksi syinä voivat olla muun muassa alaraajojen rakenteelliset tekijät, alaraajojen ja keskivartalon voimatasojen heikkoudet sekä kävely- ja juoksutekniikassa esiintyvät häiriöt.
Usein varsinkin lieväoireista penikkatautia voi pyrkiä hoitamaan omin keinoin esimerkiksi kylmän avulla, kipulääkityksellä sekä rasituksen määrää keventämällä. Hoitoon kannattaa hakeutua, mikäli itsehoidosta ei ole apua tai oireet ovat huomattavan voimakkaita tai arkea ja harrastusta haittaavia. Apua kannattaa hakea myös lievemmissä tapauksissa, jos oireilu pitkittyy tai on toistuvaa. Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, mikäli oireet ovat voimistuneet hyvin lyhyessä ajassa, ovat erityisen voimakkaita tai ovat aiheutuneet vamman seurauksena. Lääkäri voi tutkimisella poissulkea vakavat syyt, antaa hoito-ohjeita, ohjata tarvittaessa esimerkiksi fysioterapiaan sekä tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin. Kuvantamista harvoin tarvitaan, mutta se voi olla tarpeen muun muassa tarkemman diagnoosin saamiseksi sekä tiettyjen vaivojen poissulkemiseksi.
Yleensä penikkatauti on sinällään helppo todeta asiakkaan kertomien oireiden ja historian perusteella. Kuitenkin asiakkaan perusteellinen haastattelu ja tutkiminen ovat tärkeitä tarkemman syyn selvittämiseksi, koska hoitolinjat eri syiden välillä voivat poiketa toisistaan. Oireiden tarkka sijainti sekä vaivan käyttäytyminen esimerkiksi kuormituksessa ja levossa voivat tarkemmin kertoa vaivan syistä. Myös oireiden alkua edeltänyt harjoittelu ja siinä tapahtuneet muutokset voivat selittää oireita. Usein taustalla onkin liian nopeasti kasvanut kuormituksen määrä esimerkiksi juoksuharrastusta aloittaessa. Myös muut muutokset, esimerkiksi jalkineiden ja harjoitusalustan suhteen tai muun kuormituksen (esim. muut harrastukset, työ, kokonaiskuormitus) muuttuminen tulee selvittää.
Fysioterapeutin tutkimisessa arvioidaan muun muassa alaraajojen ja koko kehon rakenteita ja asentoa, alaraajojen ja keskivartalon liikkuvuutta, lihasvoimaa ja hallintaa sekä toimintaa esimerkiksi kävellessä ja juostessa. Tutkiminen tapahtuu aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon asiakkaan oireet sekä hänen harrastukset ja alaraajan kuormitus, mikä oireet on aiheuttanut. Syitä penikkataudin taustalla voi olla esimerkiksi jalkaterän liiallinen pronaatio, heikentynyt lihasvoima tai toiminta säären ja pohkeen alueella sekä lonkan ja keskivartalon heikentynyt hallinta. Tulee kuitenkin muistaa, että yksilöiden välillä saattaa olla paljonkin rakenteellisia ja toiminnallisia eroja ja poikkeavuuksia, mutta ne eivät aina ole syynä oireiden syntyyn. Fysioterapeutti ohjaa asiakkaan tarvittaessa lääkärin vastaanotolle, jos hän havaitsee asiakkaalla lisäselvittelyä vaativia oireita ja löydöksiä.
Penikkataudin hoito tapahtuu yksilöllisesti ja perustuu asiakkaan haastattelussa ja tutkimisessa esiin tulleisiin löydöksiin. Hoito tulee suunnitella ja toteuttaa asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaan huomioiden oireisiin liittyvä kuormitus, mutta myös asiakkaan muun kuormituksen (työ, muut harrastukset) kokonaismäärä ja laatu. Koska vaivojen syy on usein rasitukseen liittyvä, alkuun tärkeimpiä asioita on kuormituksen keventäminen / mukauttaminen. Joissain tilanteissa voi olla syytä hetkellisesti lopettaa tai ainakin selvästi vähentää oireita aiheuttavaa kuormitusta, jotta vaiva pääsee rauhoittumaan. Paluu harrastuksen pariin tulee tehdä asteittain kuormitusta lisäten. Edellä mainittuihin asioihin liittyen ns. potilasohjaus on tärkeää, jotta asiakas ymmärtää paremmin vaivan syyt sekä hoitoon vaikuttavat tekijät.
Mikäli tutkimisessa on tullut esille oireita selittäviä tekijöitä esimerkiksi askelluksessa tapahtuvien virheiden, liikerajoitusten tai heikentyneen lihasvoiman suhteen, tulee fysioterapiassa huomioida nämä tekijät. Harjoittelu ja harjoittelun ohjaus ovat usein kuormituksen mukauttamisen ohella olennaisimpia asioita penikkataudin hoidossa. Harjoittelumäärät ja -muodot riippuvat taas asiakkaan tilanteesta, tavoitteista ja löydöksistä tutkimisessa. Usein kuitenkaan pelkkä liikkuvuusharjoittelu (venyttely) ei tuota riittävästi tuloksia, vaan harjoittelun tulisi sisältää lihasvoiman ja toiminnan parantamiseen tähtääviä harjoitteita. Harjoittelun suhteen on myös hyvä muistaa, että harjoittelun tulokset näkyvät yleensä vasta pidemmän ajan kuluessa, joten harjoitteluun tulee suhtautua pitkäjänteisesti.
Penikkataudin oireiden hoidossa ja harjoittelun tukena voidaan käyttää useita muita menetelmiä. Tyypillisimpiä näistä ovat manuaaliset käsittelyt (esim. hieronta, faskiakäsittelyt), fysikaaliset hoidot sekä teippaus. Tutkimusten valossa ei ole selkeää näyttöä eri menetelmien tehosta suhteessa toisiinsa, joten hoitomenetelmät tulee edelleen valita tilanteen mukaan. Jalkineiden sopivuus ja kunto voivat vaikuttaa penikkataudin oireisiin ja alaraajan toimintaan, mutta selkeitä ohjeita jalkineiden valintaan ei aina voida antaa. Tärkeintä onkin, että jalkine tuntuu jalassa hyvältä. Joissain tapauksissa myös tukipohjallisista voi osaltaan olla hyötyä penikkataudin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Leikkaushoitoa harvoin tarvitaan ja suositellaan, mutta se voi tulla kysymykseen hankalissa ja pitkittyneissä kiputiloissa.
- Penikkatauti on yleisnimitys säären alueen rasitusperäisille kiputiloille.
- Penikkataudin syynä on usein liiallinen rasitus suhteessa kudosten sen hetkiseen kestävyyteen.
- Tarkka haastattelu ja tutkiminen auttavat mahdollisimman sopivien hoitolinjojen valitsemiseen.
- Hoito tapahtuu yksilöllisesti haastattelussa ja tutkimisessa esiin tulleiden löydösten perusteella.
- Usein kuormituksen mukauttaminen ja alaraajojen toimintakyvyn parantaminen ovat tärkeimpiä tekijöitä hoidossa.
Kirjoittaja
Loisto Terveys tarjoaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin ja ennaltaehkäisyyn erikoistunutta palvelua, jossa fysiatrian erikoislääkärit, fysioterapeutit ja OMT fysioterapeutit tekevät tiivistä yhteistyötä kipu- ja muiden oireiden helpottamiseksi. Lue lisää tai varaa aika asiantuntijoillemme.
Lähteet:
Bonanno DR, Landorf KB, Munteanu SE, Murley GS, Menz HB. Effectiveness of foot orthoses and shock-absorbing insoles for the prevention of injury: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med. 2017. Jan;51(2):86-96.
Hutchinson M, Kim W, Hislop M. Leg pain. Teoksessa Brukner P, Khan K. Clinical sports medicine. 5. painos. s. 825-846.
Lohrer H, Malliaropoulos N, Korakakis V, Padhiar N. Exercise-induced leg pain in athletes: diagnostic, assessment, and management strategies. Phys Sportsmed. 2019; 47(1):47-59.
Menendez C, Batalla L, Prieto A, Rodriguez MA, Crespo I, Olmedillas H. Medial Tibial Stress Syndrome in Novice and Recreational Runners: A Systematic Review. Int J Environ Res Public Health. 2020. 13;17(20):7457.
Saarelma O. Rasitusmurtuma (”marssimurtuma”). Duodecim Terveyskirjasto. 2020.
Saarelma O. Säären lihasaitio-oireyhtymä, ”penikkatauti”. Duodecim Terveyskirjasto. 2021.
Winters M. The diagnosis and management of medial tibial stress syndrome: An evidence update. Unfallachirug. 2020. 123(Suppl 1):15-19.