Polven alueella esiintyvä kipu on yleinen vaiva sekä liikkuvilla että ei-liikkuvalla henkilöillä. Polvikipua voi esiintyä kaiken ikäisillä ihmisillä. Tässä kirjoituksessa keskitymme lähinnä aikuisen polvikipuun, sen syihin sekä hoitoon.
Miksi polvi sitten kipuilee? Syitä voi olla monia, ja joskus tarkan diagnoosin tekeminen voi olla hankalaa. Polven kipu voi alkaa äkillisesti esimerkiksi kaatumisen aiheuttaman iskun tai vääntymisen jälkeen. Polvikipu voi olla seurausta polven nivelrikosta, yli- tai alikuormituksesta tai muualla kehossa tai alaraajassa olevista vammoista tai toimintahäiriöistä.
Vaikka polvikipu on epämielyttävä kokemus, kuten muutkin kivut, harvoin on syytä huoleen. Lääkärin tai asiantuntevan fysioterapeutin käynti voi olla tarpeen, jos polvikipu on alkanut vamman seurauksena ja esimerkiksi kävelyn aikana jalalle varaaminen ei onnistu, tai kipu pitkittyy ja pahentuu usean viikon mittaiseksi. Lääkärin arvio on aina tarpeellinen, jos kipu on erittäin kovaa ja siihen liittyy kuumetta.
Polvikipu voi haitata ihmisen työ-ja toimintakykyä merkittävästi, mutta sen taustalla on erittäin harvoin vakava syy.
Rakenteellisesti polvinivel on hyvin tukeva nivel. Se siis kestää kuormitusta ja erilaisia päivittäisiä toimintoja erittäin hyvin. Polvi muodostuu reisiluun ja sääriluun välisestä nivelestä, joka mahdollistaa polven koukistus- ja ojennusliikkeen sekä vääntö- ja kiertoliikkeen. Lisäksi polvilumpion ja reisiluun välillä on polvilumpionivel (patellofemoraalinivel). Polvea ympäröi vahvat nivelsiteet, jotka ohjaavat nivelen toimintaa ja tukevat polvea yhdessä nivelen sisäisten etu- ja takaristisiteiden sekä nivelkierukoiden kanssa. Lisäksi polvea ympäröi vahvat lihakset, jotka mahdollistavat polven toiminnan sekä antavat polvelle tarvittavaa tukea.
Polven nivelrikko on yleinen ikääntymiseen kuuluva muutos. Sitä esiintyy yli 30-vuotiailla miehillä 6 % ja naisilla 8 %. Iän myötä esiintyvyys kasvaa, ja yli 75-vuotiailla naisilla 32 %:lla ja miehillä 16 %:lla on nivelrikko. Polven nivelrikon riskitekijöitä ovat mm. perintötekijät, ylipaino, tupakointi, ikääntyminen, vammat sekä raskas fyysinen kuormitus.
Polven nivelrikkoa epäiltäessä polvesta saatetaan ottaa röntgenkuva, jonka perusteella voidaan todentaa nivelrikko. Nivelrikossa mielenkiintoista on se, että vaikka nivel onkin nimensä perusteella "kulunut" tai "vaurioitunut", se ei välttämättä aina aiheuta laisinkaan kipua. Iso osa ihmisistä, joilla on todettu nivelrikko, ovat kivuttomia.
Miksi sitten osalla nivelrikko aiheuttaa kipua? Tarkkaa syytä ei tiedetä. Osalla kipu voi johtua nivelrikkoon liittyvästä tulehduksesta tai osalla vain jalan tai polven käyttämättömyydestä tai harrastuksen uudelleenaloittamisesta pitkästä aikaa. Yleensä polven nivelrikko oireilee liikkumisen aikana. Muun muassa portaissa liikkuminen voi käydä kipeää tai polvi voi tuntua jäykältä. Joskus myös pitkään istuminen ja siitä liikkeelle lähteminen voi tuntua aluksi kivuliaalta. Lepokipuakin voi tuntua, jolloin nukkuminenkin voi olla pätkittäistä.
Saanko enää liikkua, kun polvessani on todettu nivelrikko? Tänä päivänä tiedämme, että ihmisen kaikki rakenteet ja nivelet on tehty käytettäviksi. Tämä siis tarkoittaa, että nivelrikosta huolimatta liikuntaa ja liikkumista saa jatkaa. Liikunta on nivelrikon tehokas hoitomuoto, ja se on nivelelle erittäin tärkeää.
Polvinivelen sisäiset vammat vaativat yleensä selkeän trauman, esimerkiksi polven vääntymisen, kiertymisen tai kaatumisen. Etu- ja takaristisiteiden, sivusiteiden, nivelkierukoiden sekä polvilumpion sijoiltaanmeno-vammat tapahtuvat yleensä, kun kuormitettuun alaraajaan kohdistuu yllättävä ja voimakas vääntö- ja/tai kiertoliike.
Polvivammoissa tyypillistä on siis äkillinen alku, jonka jälkeen polveen voi ilmaantua turvotusta, kuumotusta, kipua, jäykkyyttä, lukkiutumista, pettämisen tunnetta tai epävarmuutta varatessa alaraajaan. Pienemmät venähdykset paranevat melko nopeasti itsestään (1-2 viikon sisällä), mutta jos oireet pitkittyvät, on syytä hakeutua arvioon lääkärin vastaanotolle. Joskus polvinivelen trauman jälkeen pitkittyneelle kivulle ei löydy polven kuvantamisesta huolimatta mitään rakenteellista syytä.
Kuormitusperäisten polvikipujen nimityksiä on monia: polven etuosan kipu, polvilumpion kipu, juoksijan polvi, hyppääjän polvi, tendinopatia. Tällöin lähes aina kyseessä on kuormituksen aikana esiintyvä polven oire, eikä polven rakenteissa ole välttämättä löydettävissä mitään vikaa tai vaurioita. Kipu voi paikantua polven etu-, sisä- tai ulko-osaan tai polvilumpion ylä- tai alapuolelle. Kipu voi tuntua polven alueella laaja-alaisena tai hyvinkin tarkkarajaisena pistemäisenä kipuna.
Pitkittyneissä kuormitusperäisissä polvikivuissa on tärkeää selvittää vaivan syy. Onko kyseessä liikkumattomuus, äkillinen kuormituksen aloittaminen vai yksipuolinen ylikuormitus? Pitkittyneen polvikivun taustalla voi myös olla muun kehon osan vamma, jonka seurauksena polven alue voi ylikuormittua.
Kuormituksen aikana esiintyvä polvikipu alkaa yleensä pikku hiljaa. Liikkumisen tai liikuntaharrastuksen alussa ei välttämättä tuntemuksia esiinny, mutta toiminnan jatkuessa kipua voi esiintyä enemmän ja enemmän. Onko kyseessä siis ylikuormitus vai alikuormitus? Tämä riippuu yksilöstä: oletko esimerkiksi aloittanut harrastuksen kaksi kuukautta vai 10 vuotta sitten. Joka tapauksessa kyseessä on kehon ja polven kapasiteetin ylittyminen suhteessa siihen, mitä se siinä hetkessä kestää.
Nykytiedon perusteella liike ja liikunta on ehdottomasti tärkein polvikivun hoitokeino. Mitä sitten pitäisi tehdä, miten pitäisi liikkua, ja saanko liikkua?
Vammojen hoidossa alkuvaiheessa lepo, kuormituksen vähentäminen, kylmähoito, tuet ja teippaukset helpottavat yleensä polven alueen kipua, turvotusta sekä liikkumisen hankaluutta. Riippuen vamman voimakkuudesta kuntoutus voidaan yleensä aloittaa hyvin varhaisessa vaiheessa. Tässä apuna voi toimia fysioterapeutti, jonka ohjauksella nousujohteinen harjoittelu on turvallista toteuttaa. Harjoittelu sisältää yleensä lihasvoima-, liikkuvuus-, tasapaino- ja hallintaharjoitteita koko alaraajan alueelle sekä aerobista liikuntaa kuten kävelyä, uintia tai pyöräilyä.
Nivelrikko-, ylikuormitus- ja rasitusperäisissä polvikivuissa kuntoutuminen suunnitellaan asiakkaan tilanteen mukaan. Tällöin arvioidaan ihmisen liikuntataustaa, liikunnan määrää, elämäntapatekijöitä sekä voima- ja liikkuvuustasoja. Liikunnan harrastamiseen palaaminen ja asteittainen kuormituksen lisääminen on tärkeää. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kävelymatkan lisäämisenä viikoittain tai polveen vaikuttavien lihasten nousujohteisena voimaharjoitteluna. Monipuolinen liikkuminen ja liikunnan harrastaminen on tärkeää, joten harjoittelun sisältökin sisältää kaikkia tarvittavia ominaisuuksiamme: lihasvoima-, liikkuvuus-, tasapaino- ja hallintaharjoitteita.
Yleensä polvikipu helpottuu kipua aiheuttavan liikunnan tai toiminnan vähentämisellä, ainakin hetkellisesti. Mutta onko toiminnan tai harrastuksen rajoittaminen ratkaisu pitkällä aika välillä?
Kipu itsessään voi siis aiheuttaa sen, että muutamme toimintamalleja ja sitä, mitä teemme. Aikaisempi marjastus- ja metsästysharrastus tai kävely-, juoksu- tai kuntosaliharrastus on voinut jäädä kokonaan pois kivun vuoksi. Yleensä liikkumattomuus ei ole ratkaisu polvikivun hoidossa, vaan se voi jopa ylläpitää polvikipua. On normaalia ajatella, että nyt kun en tee mitään, polveni ei ole kipeä, mutta kun kävelen viisi kilometriä, polvi taas kipeytyi kuormituksen eli kävelyn vuoksi. Tämä "ajattelumalli" ja negatiivinen noidankehä heikentää entisestään suorituskykyä, lihasvoimia sekä hallintaa ja koordinaatiota polven alueella. Ratkaisuna tässä tilanteessa onkin hakeutua osaavan fysioterapeutin vastaanotolle, joka arvioi, tutkii ja ohjaa sinua oikeaan suuntaan sekä laatii räätälöiden harjoitusohjelman yhdessä sinun kanssa. Tarvittaessa lääkärin vastaanotolla käynti voi olla paikallaan, jos taustalla on vamma tai selkeä onnettomuus. Fysioterapeutti on konservatiivisen hoidon asiantuntija ja ohjaa sinut lääkärille tarvittaessa.
Muista kuitenkin, että olet itse paras fysioterapeutti terveytesi eteen!
- Polvi on vahva ja tukeva nivel, jota saa ja pitää käyttää.
- Polvikipua voi esiintyä paljon liikkuvilla, mutta myös niillä jotka eivät liiku.
- Polvikipu voi haitata ihmisen työ- ja toimintakykyä merkittävästi, mutta sen taustalla on erittäin harvoin vakava syy.
- Tärkeää on jatkaa liikkumista sekä vahvistaa polven ja alaraajan lihaksia kivusta huolimatta.
- Monimuotoinen liikunnan harrastaminen on myös polvinivelelle hyvästä.
- Voit siis esimerkiksi uida, pyöräillä, hiihtää, kävellä, juosta tai käydä kuntosalilla.
- Tarvittaessa hakeudu fysioterapeutin vastaanotolle, jossa räätälöidään juuri sinulle sopiva kuntoutusohjelma.
Kirjoittaja
Sakari Maikku
Loisto Terveys tarjoaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin ja ennaltaehkäisyyn erikoistunutta palvelua, jossa fysiatrian erikoislääkärit, fysioterapeutit ja OMT fysioterapeutit tekevät tiivistä yhteistyötä kipu- ja muiden oireiden helpottamiseksi. Lue lisää tai varaa aika asiantuntijoillemme.
Lähteet:
De Rooij M, Van Der Leeden M, Heymans MW, et al. Prognosis of Pain and Physical Functioning in Patients With Knee Osteoarthritis: A Systematic Review and Meta-Analysis. Arthritis Care Res 2016;68: 481–492.
Flandry F, Hommel G. Normal Anatomy and Biomechanics of the Knee. Sports Med Arthrosc Rev 2011;19:82–92
Timo Pohjolainen. Polven nivelrikko. Lääkärikirja Duodecim 15.8.2018.
Polvi- ja lonkkanivelrikko. Käypä hoito -suositus. Julkaistu 8.5.2018
Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapiasuositus. Hyvä fysioterapiakäytäntö 27.1.2020
Rothermick MA, Neal R.G, Jiacheng L, et al. Patellofemoral Pain Epidemiology, Pathophysiology, and Treatment Options. Clin Sports Med 2015;34:313–327
Willy RW, Hoglund LT, Barton CJ, et al. Patellofemoral Pain. Clinical Practice Guidelines Linked to the International Classification of Functioning, Disability and Health From the Academy of Orthopaedic Physical Therapy of the American Physical Therapy Association. J Orthop Sports Phys Ther 2019;49:9.